KUNINGASPYTON - PYTHON REGIUS

Kuningaspyton on Afrikan pienin pytonlaji, jota esiintyy luonnossa kuivilla savanneilla, sekä ruohikkoisilla ja harvapuisilla alueilla Länsi- ja Keski-Afrikassa. Ne viettävät suurimman osan ajastaan maan alla nisäkkäiden tekemissä koloissa sekä muissa maanalaisissa piiloissa ja ovat aktiivisimmillaan yöllä.

 

Aikuiset kuningaspytonit ovat n. 1-1,4 metrin mittaisia, naaraat usein koiraita kookkaampia. Paino vaihtelee yleensä 1-3kg välillä, mutta jopa 4kg yksilöt eivät ole harvinaisia.

 

Kuningaspytonia kutsutaan myös pallopytoniksi, sillä uhattuna se kietoutuu tiukaksi palloksi piilottaen päänsä pallon sisään. Erikoisesta puolustautumismenetelmästään huolimatta kuningaspytonit saattavat turvautua lisäksi myös puremiseen, vaikka purressaan se ei ihmiselle suurta vahinkoa saakaan aikaiseksi. Yleisesti ne ovat kuitenkin luonteeltaan rauhallisia ja helppoja käsiteltäviä.

Kuningaspyton sopii erinomaisesti myös ensikäärmeeksi, kunhan lajista ja sen vaatimuksista otetaan kunnolla selvää ennen käärmeen hankintaa. Terraarion on hyvä olla valmiina jo hyvissä ajoin ennen käärmeen tuloa, jotta oikeat olosuhteet ja lämpötilat saadaan tarkistettua ja säädettyä etukäteen oikeaksi.

 

Käärmeet ovat pitkäikäisiä lemmikkejä, eläen helposti 20, 30, jopa 40 vuotta, joten niiden hankkimista kannattaa harkita huolella. Ne eivät ole myöskään syli- tai rapsuttelulemmikkejä, eikä niitä kanneta mukana puistoon tai kauppaan. Sellaisen lemmikin halutessaan kannattaa suosiolla valita jokin muu eläin käärmeen sijaan.

 

Kuningaspytonista on suuren suosionsa takia kehitetty vuosien varrella tuhansia erilaisia värimuotoja, joiden hinnat vaihtelevat muutamasta kymmenestä eurosta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin.

 

Kuningaspyton kuuluu CITES II/B-liitteeseen, joten käärmeen myynti ilman asianmukaisia papereita on kielletty.

TERRAARIO

Suositukseni on aikuiselle minimissään 100cm x 60cm x 40cm (leveys, syvyys, korkeus), mutta erityisesti suuremmille naaraille leveyttä saisi olla tuotakin enemmän. Kuningaspytonille pohjapinta-ala on kuitenkin tärkeämpää kuin korkeus. Myös rack-systeemit ovat olleet toimiva ratkaisu, kunhan asumukset ovat tarpeeksi isoja. Pienelle poikaselle  sopiva asumus on esimerkiksi 40cmx30cmx19cm smartstore-laatikko. Poikasen kasvaessa myös asumuksen kokoa lisätään hiljalleen.

 

Terraario sijoitetaan niin, että se on rauhallisemmalla puolella taloa tai jopa omassa huoneessaan, jossa ei ole hirveästi vilinää ympärillä. Kuningaspytonit piileskelevät päiväsaikaan, joten liiallinen hälinä terraarion läheisyydessä pitkin päivää stressaa helposti käärmettä. Ota myös huomioon, että terraario ei sijaitse kylmässä/vetoisessa paikassa ja ettei terraarioon pääse suoraa auringonpaistetta.

POHJAMATERIAALI

Esimerkiksi talouspaperi, luonnonturve, puuhake, hamppuhake tai Aspen/Lignocel/Chipsi. Poikasten toiminnan seuraaminen ja ruokkiminen onnistuu helpoiten talouspaperipohjalla. Myös esimerkiksi karanteenauksen aikana talouspaperi on suositeltavaa käyttää, sillä mahdollisten matelijapunkkien seuraaminen tummaa pohjamateriaalia vasten on erittäin hankalaa.

SISUSTUS

Terraario on hyvä sisustaa riittävän suojaisaksi, sillä liian avara ja tyhjä terraario saattaa stressata käärmettä, joka taas johtaa helposti ongelmiin esimerkiksi syömisen kanssa. Vesikupin sekä useamman piilopaikan lisäksi erilaiset kasvit, juurakot ja korkit ovat hyviä vaihtoehtoja.

LÄMPÖ & KOSTEUS

Yleislämpönä n. 25-29°C ja lämpöpuolella n. 32-35°C. Alhaalta tuleva lämpö on kuningaspytoneille paras, joten lämmitys hoituu parhaiten lämpömatolla tai -kaapelilla. Maton/kaapelin olisi hyvä peittää maksimissaan 1/3 terraarion pohjapinta-alasta. Varmista, että asumuksen ja kaapelin/maton väliin jää pieni rako!

 

Myös termostaatin käyttö on erittäin suositeltavaa, sillä sen avulla onnistuu maton/kaapelin lämpötilan kontrollointi ja samalla poissuljetaan mahdollisen ylikuumenemisen riski. Olen todistetusti itse mitannut termostaatittoman lämpömaton pintalämmöksi yli 45°C, joka voisi aiheuttaa päällä makaavalle käärmeelle vakavia palovammoja.

Kosteuden olisi hyvä olla n. 50-60%. Sen ylläpitämiseen riittää usein reilumman kokoinen vesikippo, riippuen huoneenkosteudesta. Esimerkiksi nahanluonnin lähestyessä voi kuitenkin terraariota tarvittaessa sumutella kevyesti silloin tällöin. Hyvä ilmanvaihto on tärkeää, sillä liian kostea, kuiva tai ”seisova” ilma saattaa aiheuttaa nahanluonti- ja hengitystieongelmia.

VALAISTUS

Luonnonvalo on riittävä yöaktiiviselle kuningaspytonille, eivätkä ne kaipaa hirveän kirkasta valaistusta. On hyvä kuitenkin erotella selkeästi vuorokausirytmi ja katsoa, että terraariossa on päivällä hieman valoisampaa.

RUOKINTA

Kuningaspytonin ruokavalioon kuuluvat pakastetut tiput ja jyrsijät, kuten hiiret, gerbiilit, rotat ja natalit. Ruoka ensin sulatetaan ja lämmitetään lämpimässä vedessä ennen tarjoilua.

Jyrsijöissä hiiren vaihtaminen rottaan/nataliin suositellaan kuitenkin mahdollisimman nopeasti, sillä aikuiselle käärmeelle hiiri on aivan liian pientä ruokaa. Ruokaeläimen sopiva koko on n. 15% käärmeen painosta, maksimissaan kuitenkin hiukan isompi kuin käärmeen paksuin kohta.

Kuinka usein käärmettä pitäisi ruokkia? Kuningaspytonien ruokintaväliin vaikuttaa käärmeen ikä, paino/koko ja ruokaeläimen koko. Poikasten ruokintaväli on noin 5-7 päivän välein, kun taas aikuisia ruokitaan yleensä kolmen-neljän viikon välein.

Paastoilu on kuningaspytoneille normaalia käytöstä ja monia stressaakin käärmeensä syömättömyys. Paastoilun aikana on kuitenkin hyvä tarkkailla käärmeen kuntoa ja painoa, sillä liiallinen painon putoaminen voi myös olla merkki sairaudesta. Lisääntymiskausi ja nahanluonti aiheuttavat myös osalla syömättömyyttä.

Vaikka paastoilu onkin melko tavallista kuningaspytoneilla, niin monissa tapauksissa paastoilun syyksi on ilmennyt väärät olosuhteet, liika käsittely ja/tai stressi. Syömättömyyden ilmetessä onkin hyvä ensimmäisenä tarkistaa, että terraarion olosuhteet ovat kunnossa ja antaa käärmeen olla omassa rauhassaan.

 

Käärmeen juuri saapuessa uuteen kotiin olisi suositeltavaa antaa sen olla rauhassa noin viikon verran ennen käsittelyä tai ensimmäistä ruokintaa.

KÄSITTELY

Käärmeet eivät nauti käsittelystä, vaikka jotkin yksilöt oppivatkin sitä jonkin verran sietämään. Tästä syystä turhaa käsittelyä tulisi välttää. Pakollisten toimenpiteiden, kuten siivouksen, yleisen tarkistuksen ja punnituksen yhteydessä käärmettä käsitellään rauhallisin ja hitain liikkein. 


Ruokinnan jälkeen olisi hyvä odottaa vähintään pari päivää ennen seuraavaa käsittelyä, sillä käärme saattaa liian aikaisen käsittelyn johdosta oksentaa ruokansa ulos. Myös nahanluonnin aikaan käsittelyä tulisi välttää.

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now